Seuraa meitä somessa
Kivitalossa voi nukkua yönsä rauhassa: sitä ei puhkuta eikä puhalleta nurin. Luja ja kestävä materiaali tarjoaa turvalliset puitteet elämälle niin kotona kuin sen ulkopuolella. Kivi ei pala. Tulipalon sattuessa kivirakenne suojaa ihmishenkiä ja omaisuutta, sillä se ei levitä paloa eikä tuota myrkyllisiä kaasuja. Lisäksi se säilyttää kantavuutensa kovassakin kuumuudessa. Kivimateriaalit ovat erittäin turvallisia myös sisäilman kannalta. Materiaalin turvallisuudesta kertoo paljon sekin, että tiilen valmistuksessa käytetään samoja puhtaita luonnonraaka-aineita, joista tehdään ruoan valmistukseen tarkoitettuja saviastioita. Turvallisten rakennusten ohella kivestä rakennetaan turvallista infraa. Esimerkiksi vesijohtoputket on kautta historian tehty kivimateriaaleista, sillä niistä ei irtoa veteen mitään haitallista.
Kivi on kestävyytensä, kierrätettävyytensä ja jatkuvasti kehittyvien uusiokäyttömahdollisuuksiensa vuoksi ympäristöystävällinen materiaali. Rakentamiseen käytetystä kivimateriaalista päätyy Suomessa uusiokäyttöön jo yli 80 prosenttia. Kivimateriaalit ovat loistava valinta myös rakennuksen energiatehokkuutta ajatellen. Kun rakentamisen ympäristövaikutuksien arvioinnissa otetaan huomioon rakennusten koko elinkaari, on kivitalojen hiilijalanjälki suunnilleen saman suuruinen kuin vaihtoehtoisillakin ratkaisuilla. Kivimateriaaleja valmistavat yritykset ovat viime vuosina tehneet paljon töitä kiertotalouden edistämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi, mikä näkyy uusina innovaatioina ja tulevaisuudessa yhä ympäristö- ja ilmastoystävällisempänä asumisena.
Lue lisää kivirakentamisesta osana ilmastoratkaisuaUnohda jatkuvista korjaustöistä huolehtiminen - kivitalon asukkaan ei tarvitse olla oman elämänsä remonttireiska! Huoltovapaa kivirakennus on helppoutta ja mukavuutta arvostavan ihmisen valinta, joka kestää vaivatta sukupolvelta toiselle. Kivirakennuksen huoltovapaus tarkoittaa käytännössä myös vähäisempää rahanmenoa vuositasolla. Lisäksi arjen säästöjä syntyy kivirakennuksen energiatehokkuuden vuoksi: sähkölaskut pysyvät maltillisina myös pitkinä pakkastalvina ja säästyneet eurot voi käyttää vaikkapa rentouttavaan lomareissuun. Kivimateriaaleilla on helppo toteuttaa myös kauniit ja kestävät pihakiveykset, kulkutiet ja vaikkapa suihkulähteet. Kivi on hyvän elämän rakennusmateriaali, josta syntyy kustannustehokkaasti monenlaisiin tarpeisiin mukautuvia koteja ja pihoja, tyylistä tinkimättä.
Usein kysytyt kysymykset
Monet tekijät vaikuttavat sisäilman laatuun. Hyvän sisäilman varmistaminen alkaa hyvästä suunnittelusta ja jatkuu rakennusvaiheen kautta rakennuksen käyttöön. On tärkeää, että joka vaiheessa toimitaan oikein, ohjeita noudattaen. Rakenteet tulee suunnitella ja tehdä niin tiiviiksi, että niiden läpi ei kulkeudu epäpuhtauksia sisäilmaan, ja rakennusvaiheessa tulee varmistaa, että uudet rakenteet kuivuvat kunnolla.
Kivitalojen rungoissa käytettävät betoni, laasti ja tiilet sisältävät äärimmäisen vähän mitään sisäilmaan haihtuvaa, joten nämä materiaalit ovat automaattisesti erittäin vähäpäästöisiä ja siten turvallisia sisäilman kannalta. Kivi ei myöskään homehdu.
Kun rakentamisen ympäristövaikutuksien arvioinnissa otetaan huomioon rakennusten koko elinkaari, on kivitalojen hiilijalanjälki likimain saman suuruinen kuin vaihtoehtoisillakin ratkaisuilla. Tähän vaikuttaa suurelta osin kivirakennusten energiatehokkuus. Rakentamishetken päästöt ovat kivitalossa hiukan suuremmat, mutta tilanne tasoittuu käyttöajan myötä. Valtaosa rakentamiseen liittyvästä ympäristökuormasta syntyy rakennuksen käytön aikana.
Hiilijalanjälkeen vaikuttavat myös käytettyjen materiaalien kestävyys, kierrätettävyys ja uusiokäyttö. Tässä mielessä kivi on hyvin ympäristöystävällinen materiaali. Kivirakenteet ovat pitkäikäisiä ja tiilelle sekä betonille on olemassa toimiva, markkinaehtoinen kierrätys, jonka ansiosta materiaalien kierrätysaste ylittää jo 80 %. Uusiokäyttömahdollisuudet kehittyvät jatkuvasti.
Kyllä on. Paitsi että kivimateriaaleista pystytään rakentamaan asuntoja kustannustehokkaasti, säästää kivirakennuksen energiatehokkuus vuosien myötä asukkaalta lämmitys- ja jäähdytyskuluissa pitkän pennin. Lisäksi moni vakuutusyhtiö huomioi kivitalon palonkestävyyden rakennusten vakuutusmaksuissa.
Hyvällä muuntojoustavuudella tarkoitetaan sitä, että tiloja voidaan muokata kätevästi rakennuksen käyttötarkoituksen tai asukkaiden tarpeiden muuttuessa. Rakennusten muuntojoustavuus uuteen käyttötarkoitukseen on arvokas ominaisuus, sillä se pidentää rakennuksen käyttöikää elinympäristömme muuttuvissa tarpeissa.
Osa menneiden vuosikymmenien aikana rakennetuista taloista ei täytä enää nykyaikaisia vaatimuksia ja niiden remontoiminen on toisinaan liian kallista purkukustannuksiin verrattuna. Taloissa voi olla esimerkiksi hyvin puutteelliset lämpöeristykset ja sähköjärjestelmät. Syynä tähän ovat aikakaudelle tyypilliset rakentamisen käytännöt: voimakkaaseen asuntopulaan on pyritty aikanaan vastaamaan rakentamalla nopeasti ja paljon, eikä suunnittelussa ole panostettu niinkään kestävyyteen. Myöskään energiatehokkuutta ja hiilijalanjälkeä ei 70-luvulla osattu miettiä samalla tavalla kuin tänä päivänä.
Kivimateriaalit itsessään ovat hyvin kestäviä. Suomessa on edelleen pystyssä useita keskiajalla rakennettuja kivikirkkoja ja esimerkiksi Helsingin kantakaupungista löytyy mukulakivisiä katuja, jotka ovat säilyneet 1800-luvulta saakka. Myös tiili- ja betonirakennukset kestävät hyvin aikaa. Nykyään betonirakennus voidaan suunnitella kestämään helposti 50 tai satakin vuotta, käyttötarkoituksesta riippuen. Sama pätee infrapuolella: käytössä on jopa yli sata vuotta vanhoja betoniputkia, jotka ovat edelleen turvallisia ja toimivia.
Lue lisää kivestä